Virkkausviikot

Olen koko kesäkuun Kempeleen kirjastolla vetämässä Virkkausviikkoja. Kiitokseksi kirjaston väelle luovutin heille tänään tällaisen 'kirjan', joka sitten sisältä paljastuukin meidän kylän omaksi kirjastoksi!

Päällystin konepahviseinät päältäpäin vanhan kirjan sivuilla.

Sisällä sitten on monenmoista kirjaa ja lehteä - pääasiassa on lainattavissa vain käsityöaiheista materiaalia. Tuollaiset ketjusilmukkaketjut meillä kirjastollakin roikkuu katosta (useampia vain kuin tässä, koska lapset tehtailee niitä kokoajan lisää).

Virkkausviikkojen ilmoitus skannattuna ja pienennettynä minikokoon:

Ja kori lahjoituslankoja varten, virkkuukoukkuja, sakset, lehtiä ja isoäidin neliön ohje.


Tänään on palautettu sukkakirja ja amigurumikirjoja...

Vielä viikko siis virkataan mutta ensin juhlitaan Jussit!

Rinsessa

Kovasti kiireistä on pitänyt taas. Olen Kempeleen kirjastolla vetämässä Virkkausviikot -nimistä 'projektia' tämän kuun. Aamusta virkataan lasten kanssa ja iltapäivällä 'Virkataan hyvää' eli isoäidin neliöitä. Neliöistä kokoan peiton ja se/ne lahjoitetaan paikalliseen palvelutaloon vanhuksille.  Tervetuloa virkkaamaan!! 

Tuntuu siis, että olen virkannut miljoonia keksejä, donitseja, amigurumeja ja muita öttisiä, joten välikäsityönä teen näitä minijuttuja saadakseni ne kaikki iskukuntoon näyttelyä varten. Näyttely kirjastolla siis elokuussa.

Tämä on tyttären huone, työnimenä Rinsessa. Itse olen älytyytyväinen noihin henkkamaukan muovikasseihin. Pöydän alla ja kaapissakin on sitten iikkean paperikasseja. 

No, nyt pitää lähtä virkkailemaan!

Central Perk

Tarkoin varjeltu salaisuus on nyt tässä. Keskimmäisen Tyttöystävä toivoi ylioppilaslahjaksi minulta roomboksia ja sellaisenhan hän sitten sai. Lempisarjastaan Frendeistä tuttu Central Perk taipui pienellä taiteellisella otteella viehättäväksi boksiksi. 

Päällä on irrotettava pleksinkappale, joten sisälle pääsee a) kurkistamaan b)remppaamaan, jos jotain irtoaa. Ovet eivät aukea.

Tässä Central Perkissä on mannaryynirappausseinät. Rappaus on vähän lähtenyt irti ja tiilet näkyy...

Elvis on aivan Tyttöystävää varten laitettu. Kahvipusseja ja paketteja printtailin netistä. 

Ulkopuolella takaseinässä tekijän puumerkki.


Itämaiset matot printattu kankaalle. Ikkunat tulostuskalvoa.


Phoeben kitara piti tietysti tehdä.

Ja kahvinkeitin. Kupit massailtu Fimosta. Donitsit taikataikinaa. Tiilet leikkaisin ja liimasin yksitellen tapetista.

Paljon lisäilin kaikenlaista pikkusälää, jota ei 'oikeassa' Central Perkissä ole. Tätä boksia oli todella mukava  tehdä  ja ennenkaikkea tämä oli ihana antaa lahjaksi, kun tiesin, että on mieleinen!

Kati, Bertta ja Laura

Hiljaiseloa  olen viettänyt täällä blogimaailmassa, mutta kovasti on ollut touhua ja tässä sitten todistusaineistoa siitä. Ensin kevään ylioppilaille tehtailtuja kortteja.

Keskimmäisen tyttöystävälle: 

Keskimmäisen ja Tyttöystävän ystäville Bertalle ja Lauralle:  
Molempien ristipistomallit vanhasta Suuri Käsityölehdestä vuodelta miekka ja kypärä. Kivoja ajattomia juttuja, joita voi nopsasti pistellä. Onnea vielä!!

Pergola

Minkä sille voi, jos on löysää aikaa ja kaikenlaisia hulluja ajatuksia tulee... Että niinkuin nyt tällekin tommaattikaapille piti saada joku paikka, johon se laitetaan.

Tästä ajatuksesta lähdettiin eilen:

Ja tänään ollaan tässä vaiheessa menossa. Pieniä puutteita on vielä, mutta ajatus on pääosin tässä. Aurinkotuolin taakse tulee aidanpätkä ja kukkalaatikot, kattorakenne tulee olemaan pergola-tyyppinen.

Varmaankin arvaatte, että mun pitäs tehdä jotain aivan muuta kuin näitä minihommia. Nämä tuntuu vaan nyt olevan paljon mukavampia kuin koulujutut.... 

'Vihervitriini 749 euroa'

Niin luki anttilakaupan mainoksessa. Kyllä oli siisti ja tyylikäs, oikein suomalainen orvokin ja tommaatin kasvatuskaappi. On automaattisesti avautuva tuuletusluukku ja peltiset pohjakaukalot. 'Sopii erityisesti parvekkeelle ja terassille' - no mihinkäs muualle. Olohuoneeseenko?

Tämä kyhäelmä ei ole ollenkaan semmonen mutta tuo mainos oli ajatuksissa kun tätä aloin tekemään. Tässä ei ole mitään automaattista eikä hienoa ja tämä on jo vähän kulahtanut. Tämän on ystävämme (puolisokea ja kädetön) Ynjevi-pappa kasannut mummolan vanhoista ikkunanpokista. Ruosteisilla nauloilla ja kierovartisella vasaralla.  


Eiköhän tässä orvokintaimet ja pelakuut saadaan kasvamaan. Mihin tämä sitten tulee onkin jo toinen juttu.... pitänee varmaan joku boksi väsätä.

Väri-iloittelua

Oi sitä aikaa, kun neiti kuopus asusti vaaleanpunaisessa maailmassaan. Oli ruusuboordit ja vaaleanpunaiset tapetit, prinsessalla kruunu päässä ja valtakunnassa kaikki hyvin. Sitten tuli sininen kausi ja sininen huone sinisine tapetteineen ja ajatuksineen.

Ja voi sitä angstin määrää kun nyt ollaan 15 vee ja siinä vaiheessa, jossa kaikki on joko mustaa tai valkoista.


Oikeesti lattialla on vähän enemmän vaatteita ja pöytä kuitenkin kasassa, mutta tämä onkin vielä kesken. Sisustukseen kuuluu myös toinen kissoistamme, musta-valkoinen Symy, joka loikoo yleensä akvaarion päällä 'kalastelemassa'