Joulukalenteri 2012

Lievää matalalentoa, kiirettä ja huisketta; näillä eväillä on syksy tultu tähän asti. Monet pienet (ja isommatkin) jutut on valitettavasti jääneet tekemättä työkiireiden vuoksi. Onneksi olin kerrankin kaukaa viisas ja tein tämänvuotiset Pikku Rouwien joulukalenteripaketit hyvissä ajoin syksyllä ennen töiden alkamista. Kalenteriin osallistuivat minun lisäksi tänä vuonna Teija, Jaana, Outi ja Nanna. Tässä multa lähteneet paketit - isompaa ja pienempää.

 

Nämä pikku-ihanuudet tulivat Teijan paketeista:

Nämä tupsahtivat Outilta:

Nämä näyttävätkin aivan Nannalta:

ja nämä tietysti sitten Jaanalta. Samaan kuvaan tunkee myös aiemmin vuonna nakki ja pottu Auliinalta saamani Tilda-enkeli.

Näihin kuviin näihin tunnelmiin: oikein hyvää uutta vuotta kaikille! Toivotaan että mulla olisi reippaammin päivityksiä ensi vuonna (lue: toivotaan aikaa harrastaa).

LankaKuppila kirjaksi

Tulevaa kansalaisopiston paperiaskartelupajaa silmällä pitäen Käsityökahvila LankaKuppila vääntyi 13 cm x 13 cm kokoiseksi pikku kirjaksi. Tulostin sisäsivuille tietoisesti vain sellaisia kuvia, joista ei välttämättä  äkkinäisempi hoksaa, että kyseessä onkin miniatyyritalo.

Sivut on tuommoista muropakettimaista ohutta pahvia. Kannen päällystin vanhalla kirjelehtiön  kukkakannella.

Ensimmäisellä aukeamalla kertoilin ympäripyöreästi, mistä on kyse.

Toisen aukeaman taustaksi valitsin samaa tapettia kuin mitä LankaKuppilan seinälläkin on. Pieni kertomus kehystetty tauluksi tuohon viereiselle sivulle.

Vielä muutama tunnelmapala pirtistä juttujen kera.

Ja takasivulla sitten yllätys, että koko huusholli onkin koossa 1:12.

Totuuden nimessä sanottava, ettei tämä kirja vedä vertoja Marian ihanalle kirjalle mutta ompahan ainakin omatekemä ja mukava pikku projekti tälle päivää.

Maalari maalas taloa...

Tätä taloa on oikein uskosta maalattu. Kaikki vesisateen välit olen maalannut ja miettinyt. Ensin siitä tuli aivan liian tumma ja sitten en keksinyt katolle sopivaa väriä. Eikä tästä tullut keltaista vaikka niin kuvittelin. Tuli siniharmaa. Oikeestaan aika kiva.

Aivan pakkohan meidän on myös sisälle kurkistaa.... Ei tänne tosiaan kovin paljon viittinyt mööpeleitä laittaa. Mahtuupa paremmin palaute kopsahtelemaan sisälle.

Seinällä on taulu, jossa kotikuntani Kempeleen asema. Kuva Wikipediasta; muokkaa, leikkaa, liimaa ja kahvitikusta raamit.

Ikkunan alle mahtui kuin mahtuikin pikkuruinen hylly, jossa on monenmonta käsityökirjaa.

Nyt vain kansi kiinni ja kuulemiin ja eikun palautetta odottelemaan. Kempeleen asukastuvan toiminta alkaa syyskuun alussa!

Sisustusta ja muuta

Näinmuodoin ulkopuolisia töitä on eilen aloitettu tämän verran. Ovi on laudotettu ja rimat isketty seiniin. Maalit puuttuu kun en ole vielä saanut päätettyä väriä. Suattaapi olla notta tästä tullee keltanen....tai sitten ei.

Sisällä oli pakko vähän jo hifistellä vaikka ulkokuori on huonossa kuosissa. Ikkunan alle tuli pikkuinen hylly, vaikkei se oikeesti sieltä mihinkään näy. Kovin paljon taasen mööpeleitä ei viittis tehdä. Tosi tylsä vaan on tommonen tyhjä tönö, jos joku sisään sattuu kurkistamaan lappua jättäessään.

Ja vastapäisellä seinällä on naulakko ja tommonen isoäidin kulahtanu lautanen. Lattialla olevan maton olen aivan aikuisten oikeesti joskun kutonu semmosissa lasten Brio-mattopuissa. Löytyi tuolta miljoonalaatikosta ja passasi niin hyvin värien puolesta tänne.

Seuraavaksi pitäs varmaan kutsua paikalle jotku peltikattomiehet ettei vallan pirttiin sada.

(Viini)laatikosta Palautelaatikoksi

Syksyllä aloittaa kotikuntani ensimmäinen asukastupa toimintansa ja minä olen tietysti toiminnassa innolla mukana. Tupa tarvitsee tietysti palautelaatikon - oikein kunnon laatikon, semmoisen pikkuruisen tuvan, jossa on ikkuna ja puolipanelit seinillä ja sen semmoista....

Villeissä unelmissani palautelaatikko on tietysti postilaatikon mallinen, jossa lippulappuset sujautetaan katon kautta sisään. Melkein valmiin kokeiluversion tein ensin murolaatikosta, mutta alustavissa arvioissa siitä tuli niin lepruseinäinen ja hutera, ettei olisi polyuretaanit eikä muutkaan rakennustekniset hommelit auttaneet. Ensimmäisestä palautteesta olisi mennyt nurin se.

Siispä viinilaatikon kimppuun (käy myös punaviini). Siinä on soppelin paksut seinät tähän(kin) tarkoitukseen.

Kiiltävään pintaan ei olisi tarttunut maali, joten loota piti kääntää ulkopuoli sisäänpäin. Liimausnurkkaan jää vähän paikkailtavaa, mutta jospa se peittyisi nurkkalistan alle. Tuo ovi kyllä liimataan kiinni, mutta ikkunasta voi kurkkia sisälle....

Illan kähmyrässä sisustusasentaja kävi vetämässä tapetit, puolipanelit ja lattian. Tämähän on kohta valmis!

Näin kivasti paistoi illalla aurinko....

 

Nyt ollaan siis siinä vaiheessa että kirvesmiehet koputtelee ovella. Ovat vissiin tulossa tekemään ulkovuorta ja asentamaan ovea.

Nukkekoti hyllyssä?

Olen aina halunnut omistaa kirjapainon kirjasinlaatikon. Tämä nyt on lähinnä sitä; tehty minulle joskus kun olen ollut n. 10-vuotias. Nyt se on tässä työhuoneen seinällä ja siitä on löytynyt paikka niille saaduille tai itse tehdyille (pääosin) nukkistavaroille, joille ei muualta ole vielä löytynyt paikkaa.

Alakerrassa on mm. konditorion ikkuna leivonnaisineen. Seinällä taulu, jossa lukee 'keep calm and eat a cupcake'. Kakut ovat jääneet ylimääräisiksi tai eivät ole vielä loppusijoituspaikkaansa löytäneet. Ikkunan poka on vanhasta purkutalosta ja se sopi tuohon aukkoon justiinsa jetsulleen.

Sukset ja kelkka on täällä myös, koska nyt on kesä ja talvivarusteille on oikeassakin elämässä vaikea löytää sijoituspaikkaa.

Tämän vanhan Asa-merkkisen telkkarin olen saanut Kämppään Auliinalta. 
Lindin Arvi se vaan jaksaa illasta toiseen lukea uutisia. Kynttilän takana on korvakorut, joissa oli niin järjettömän kauniit maalaukset, että ihan sen takia ovat säästössä.

Tämä näkymä on sitten Mummolasta. Siis siitä boksista, joka joutui purku-uhan alle ja sittemmin purettiinkin.

Samoin kuin tämä. Huopatossut on mummolla vaan jääneet.

Kesäkortteja ja muuta

Kokeillaanpas uudemman kerran esitellä niitä korttiaskarteluja, jotka viimeksi katosivat bittiavaruuteen. Kuvat on nyt taas kokoa 'kärpäsenkakka', mutta luullakseni klikkaamalla isonee.
Ensin se rippikortti Oskar-pojalle. Onnistui mielestäni kivasti ja tilaaja oli tyytyväinen. Toivottavasti myös saaja :)

Kesäkuun alussa syntyneelle pikku pojalle ompelin kerniliinan kappaleesta kassin, joka kätkee sisäänsä lahjan. Paketilla on kaverina vaippamallinen kortti, jonka ohje löytyy täältä. Kortissa onnentoivotuksen lisäksi kiva Nalle Puh -pätkä.














Pinja- neiti tarvitsi myös rippikortin. Ensin harjoiteltiin tekemällä 10x10 cm kokoinen. Tästä tuli ihan kiva. Ensimmäinen tällä mallilla tekemäni kortti.

Varsinainen kortti on sitten tämän näköinen. Tuo risti on samasta korusta lähtöisin kuin Oskarin kortissakin oleva risti. Sellainen henkkamaukka härpäkekoru, jossa roikkuu miljoona ristiä. Sivuleikkureilla napsien siitä riittää materiaalia moneen korttiin.

Pinjalle tein myös korun, jonka saa mummomaisesti kaulaan tai kolmesti ranteen ympärille. Kuva on valitettavan huono.