Köökinpuolella

Sirpaa ja Taijua on kiittäminen siitä, että tässäkin talossa on nyt hällä/hella mikä lie ja emännys pääsee keittelemään! Heidän blogeissaan vierailin inspiraatiota etsien ja niin se vain sitten iski! Jospa sitä vihdoin viimein pääsisi muutenkin tuon keittiön kimppuun;  se on jostain syystä jäänyt rempan viimeiseksi. Kaikenlaisia verhoja ja mattoja tulee kyllä ja yhdet huopatossutkin on maailmalle lähtöä odottelemassa, mutta keittiö se vaan on hakenut muotoaan ja mietityttänyt.

Ja jos mie suoraan sanon, mitä mie en koskaan tee, niin hakee se sitä vähän vieläkin. Ehkäpä Rouwien kanssa joku inspis iskisi lauantaina (tai sitten ei...).

Huopikkaat

Pyörittelin eilen illalla huovan kappaleita käsissäni ja kuinkas ollakaan, huopatossuthan niistä tuli! Näissä ei ole kumipohjia vaan vanhanaikaisesti huopapohjat, joten niillä on hyvä luistella pitkin lumisia teitä!

Pitäskö tossujen kaveriksi heilutella puikkoja ja tehä villahousut....?

Tuolipläjäys

Salongin viereen yläkertaan jäi pikkuruinen soppi, johon tulee käsityötila. Siellä on jo paikallaan tuunattu ompelukone ja kaikenlaista pientä Hatun ja Hepeneen omistajilta jäänyttä. Tämä sinne tuleva tuoli on nyt sitten tätä samaa sarjaa kuin se pianon eteen hiissattu hienostelutuoli. Tällä saapi rouwa reumatismisen selkänsä kanssa istua ja laulattaa singeriä. Tosin ei tässä huoneessa, koska tämä on ruokasali. Tässä oli vaan parempi kuvata, kun minä persjalka en oikein yletä tuonne yläkerrokseen.

Ristipistoilla pistelin tuon päällisen samalla kun tein niitä hiivatin piskornuja. Reunassa nauhanpätkä ja toooosi paljon kaikenlaista liimaa.

Made in China

Mistähän se johtuu, että tuolla kerhossa kun ollaan porukalla koolla ei monestikaan saa mitään aikaseksi. Matskut on mukana ja mukavaa samanhenkistä seuraa, mutta kipot ja kapot menee roskiin että viuhahtaa. Kotona mun oli vielä aivan pakko tehdä nämä!
Tässä isommassa lukee pohjassa 'made in China' ja se on wanhan wanhan mummon peruja. Vetoisuus noin puoli litraa.  


Tämä loota on sitten tehty tällä ohjeella ja kansi on varmuuden vuoksi liimattu kiinni. Näitä Lumenen loota-aihioita sai metsästää aivan tosissaan ympäri kaupunkia mutta nyt mulla niitä on jos minkä kokosia ja näkösiä. Osasta taitaa tulla tarjottimiakin...

Biscornu

Eilen kokoonnuttiin jälleen Pikku Rouvien kanssa ja vaikka aluksi näytti siltä, ettei montakaan rouwaa paikalle pääse, niin Liimis, Epe, Jaana, Chrisse, Vuokko ja mää oltiin kuitenkin. Jotta swapattiin tauluja ja tehtiin emaliastioita. Kerrankin kuvat tässä: 




Mulla tuli välillä uskon puute omiin kannuihini (ne on nuo ruskiat tuosa eessä), joten ristipistelin tämmöistä (= biscornu). Tätä voi käyttää vaikka neulatyynynä ja jotkut höperöt tekee näistä saksikoristeita (?) mutta musta tämä on vaivan selevästi lattiatyyny salongin lattialle takan eteen. En suinkaan vaan nyt hurahtanut tähän hommaan...! Voi kait näitä tehdä pienempiäkin....



Kas näin, Milla testaa:

Musisointia

Juuh, eilen varttuneempi ATK-tukihenkilö (=esikoinen) oli taas katsomassa tätä meidän tietokonetta, joka jälleen kerran oli sanoa työsopimuksensa irti: miten jollain voi olla nolla tavua tyhjää tilaa?! Mulla kyllä voi olla, mutta että tietokoneella? Ei minä ymmärrä. Esikoinen katteli meitä vähän huolestuneen näkösenä ja poisteli kaikenlaista 'ylimääräistä'. Saas nähdä ny toimiiko sitten mikään. On tämä ainakin nopiampi.
**

Siitä saakka, kun sen (tämän kuvassa näkyvän) viulun tein (ja ne kitarat) on ollu mielessäni, että pitäisi se pianokin vielä tehdä... Nimenomaan tehdä, ei ostaa. Kun kurkistaa lompsaan, niin siellä on yksi syy, mutta aikaakin on ja tekeminen on niin mukavaa! Niin että tässä se sitten on. Matskuna voimapahvia ja pari punttia tulitikkuja.

Rouwa on näimmä raahannu tänne kammaristaan hienostelujakkaran, mutta ei tuolla kyllä soittaa voi... Olisiko rouwan nuoruudenaikainen soitin, kun on niin röpelöiset koskettimetkin. 

Minkähän mööpelin tekisin seuraavaksi...

Blogipohjamuutos

Tuota noin....tässä on nyt tämmöinen pohja ja eväät enemmän tai vähemmän levällään. Nuori miss ATK-tukihenkilö vm.-95 hakee tähän ehtiessään ("koulukiireiltään") sekametelisoppisempaa pohjaa. Pyytän anteeksi!
**
MUOKS: mennään nyt tällä pohjalla jonkin aikaa ainakin...

Pikku Rouvia

Ihana palata taas normaaliin päiväjärjestykseen!

Lasten koulujen ja harrastusten alkamisen lisäksi se tarkoittaa myös siis Pikku Rouvien kokoontumisajojen alkamista. Eilen oltiin Vuokolla juhlistamassa Rouvien 1-vuotissynttäreitä ja olihan meillä taas niiiiin mukavaa ettei meinattu malttaa pois lähteä. Pikku Rouvien blogista voi tarkistaa, että kerrankin saatiin jotain oikein aikaseksi, elikkäs kevään kerho-ohjelma on siellä julkisessa esittelyssä. Swapit tietysti vaihdettiin vaan kamera ei ollut mukana, joten Rouvien blogista voi kurkistella niitäkin.

Siinä turinoinnin lomassa aloitin maton virkkaamisen. Nopea ja mukava malli, tosin tästä ei nyt aivan semmoinen tullut kuin aikuisten oikeesti ohjeen mukaan piti tulla, mutta never mind. 

Yläkerran Salonki

Yläkerrokseen kirvesmies joutuu tekemään seinään isomman kolon, koskapa rouva haluaa sinne isomman ikkunan. Siis tämän tässä. Bilteman sytytyskepeistä ja bokseja varten tilatuista pleksin jätöskappaleista tuli salonkiin oiva ikkuna.  Ei kestä kovin tarkkaa syynäystä mutta varmaan asiansa ajaa. 

Ja tämä on sitten salonkiin tuleva takka.

Aamutunnelmia

Käsiäni potiessa olen matkaillut ihanissa blogeissanne, mutta myös oikeasti (hammasta purren ja irvistellen) askarrellut vähän jotain. Armastukseni vei vastusteluistani huolimatta balsapalat ja ruokasalin balsasta tehdyn pöydän varastoon ja sanoi, että pitäs loppua kutinan. Odottelen, että pöytä palautuu mulle; mieluiten jonkun värisenä...

Blogimatkoillani törmäsin Susannan blogissa aivan ihanaan ranskalaistyyppiseen pikkupöytään. Apinoinnin tulos: kiikkerä pikkupöytä. Täytyy muistaa nukkiksen rouwalle mainita ettei kovin riehu... 

Kauhukuvia

Heikkohermoiset sulkekoot silmänsä! Viime yön olen taas ruoputtanut käsiäni, jotka näyttävät nyt sitten tältä. Kun olen vain lukemista vaille lääkäri, olen tullut siihen johtopäätökseen, että balsa on kaiken pahan alku ja juuri. Sitä olen leikellyt, hionut ja hypistellyt pari päivää ja tulos on tässä. Lisäksi naama ja kaula on punasilla paukamilla, mutta niitä ei kuvata eikä esitellä tässä. Ainoa asia, jota nyt sitten voi tehdä on kuvata tekemisiä ja tsurffailla netin syövereissä.

Auts!

Tämä viehko kuvakavalkaadi on sieltä rouvan makuukammarista.  Ja arvaatte varmaan, että  kaikissa mööpeleissä on käytetty materiaalina BALSAA!!

Kun ei kerran nukuta, niin ei sitte

Joulunpyhinä olen tehnynnä muutakin kuin syöny vaan suklaatia. Talon alakerran 'Hattu ja Hepene' lähti veks ja tilalle tuli  mikälie paakari ja leivospuoti. Koskapa kierrätys on päivän sana, niin olohuoneen takka koki muodonmuutoksen ja siitä tuli paakarille leivinuuni. Oikealla on sitten se myymälä.

Paakaripuodin yläpuolella on talon varsinainen köökki ja ruokasali. Köökki on vielä täynnä kaikkea rompetta mutta ruokasalissa on jo kuitenkin kaappi. Kaapin ovi, laatikot ja kansi on bilteman sytykkeistä (2,99 euroa 5 kilon pussi). Mainos: erittäin hyvä minimateriaali! Lamput ja kynttelikkö by Auliina. Huom: kynttelikön vinous on korjaajan vika, ei tekijän.

Konvehtien syönnissä on se hyvä puoli, että niistä laatikoiden sisälmyksistä saa ihania tarjoiluastioita lisäämällä ääriviivatarroja.
Seuraavassa kerroksessa on talon rouwan makuukammari. Sänky balsasta kuten ruokasalin pöytäkin. Matskun hieno pöly sai kuitenkin käteni kutiamaan aivan perskuleesti, joten vaihdan takasin voimapahviin. Jalkalistat niistä samaisista bilteman sytykkeistä.