Hyvää Joulua!

Illalla hoputin jälkikasvua nukkumaan vissiin jo ennen kymmentä ja sanoin, että aatto tulee nopiammin, kun menee nyt hetipaikalla nukkumaan.  
Ja kannatti herätä tähänkin aamuun! Nyt mulla on ikioma Tilda-enkeli (mitenhän se Auliina arvasi...)!! Kiitos Auliina!

Tämä joulukuu on ollut aivan herkku-ihana-suloinen! Aamuihin on ollut mukava herätä kun on saanut avata paketteja. Tämä voittaa öklöttävää suklaata sisältävän suklaakalenterin sata-nolla! Ja kaikelle löytyy paikka, koskapa talon remontti on jo alotettu ja 'Hattu ja Hepene' on muuttanut paremmille metsästysmaille! Kuvia tuonnempana...

Tämän kuusen oksalla könöttävän Tilda-enkelin kuvan kera toivotan kaikille oikein rauhallista ja suklaista joulunaikaa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin vaikenen päiväksi tai pariksi.... kuka sitä nyt pidempään malttaa hiljaa olla...?

23. joulukuuta

Tildaa oli tarjolla tämän päivän luukussa. Niin tässä on muka kiirus, ettei ehdi kunnolla täälläkään muka jorisemaan mitään.... vaikka mitäs tässä. Mun pitää nyt kuitenkin mennä käärimään vimpat paketit joten huomiseen! 

Paketit vähenee uhkaavasti...

Tämän päivän lunkasta tuli aivan ihanan värinen ja suloinen nukkevauvan sänky peittoineen kaikkineen! Hankala kuvattava, mutta kertakaikkiaan suloinen! Katsokaatten vaikka:

21.12.

Leivontateema näyttää jatkuvan.

Tämän päivän luukusta ilmestyi tämä ihana teline kirjoineen. Karvaiset kissaystävämme ehtivät sen jo lennättää laattialle, mutta siitä huolimatta se on vielä ehyt! Mulla on ollut näiden Auliinan ihanien rautalankaväännösten kanssa vähän semmoinen moukan tuuri. Oikeestaan kaikki, jota olen saanut, ovat tavalla tai toisella hajonneet ja oon niitä sitten parhaan taitoni mukaan kasaillut.

Mutta siis tämä ei hajonnut!!

19. ja 20. joulukuuta

Eilisestä luukusta pyllähti joulutähti pöytää koristamaan ja tänä aamuna kanamunia, kippo ynnä vispilä. Että leipomaan vaan!!

Minähän en leivo enää ikina kuuna kullan valakiana, kun leipomusten kävi niinkuin kävi, mutta ehkäpä tuolla nukkiksessa emäntä jotain leipoo.

18. joulukuuta

Tämän päivän luukusta tulla ripisteli maailman ehkä suloinen enkeli! Enkä onnistunut edes sitä hajottamaan. :D Lieneekö tämä nyt niitä tavaroita, joita Auliina ei ole tehnyt kuin tämän yhden ainoa kipaleen....? Voisin nimittäin kuvitella, että mulla ainakin palais käämit aika pikasesti tämmöstä tehdessä.

Tsöh. Semmosta. Voipi tulla toinenkin postaus tälle päivää....

Kalenterin 17. luukku

Tänä aamuna en voinut uskoa silmiäni. Notta tämmösen ihanuuden olen saanut! Tiedän kyllä Auliinan taitavaksi tekijäksi, mutta tämä neuletakki on aivan super-hyper-ihana! Ja kadehtikaa: se on mun! Tai ei se kyllä mulle mahu, varmaan se on sille taloni pikku-neidille tarkootettu.

Piti vielä tukkia sormet mittatikuksi. Siis tämän voi laittaa oikeesti päälle!

Koristuksia!

Se mun käkkyräinen joulukuusi on nyt vähine koristeineen siellä Pikku Rouvien väkertämässä boksissa, joten nämä ihanuudet saa ootella ensi joulua...jos en sitten väkerrä toista kuusta. Paitti että on mulla semmonen pieni pieni, niinku pikkujoulukuusi. Se on se harjotuskappale ennen sitä isoa kuusta.

***
Eipä nyt paljon juttu lennä. Ketuttaa. Sori. Eikä se johdu kalenterin luukusta...

Lintin Arvi

Eilen päivittelin jotain aivan muuta, niin että tässä on taasen pari lunkkaa joulukalenterista; kello tuli eilen ja lintin arvi näköratiossa tänäaamuna! Molemmat tarpeellisia ja olleet puutteena joten kiittää kovasti hän!!  

12. ja 13. joulukuuta

Nonni, eilinen meni siivotessa! Sitä ei meillä muuten kovin usein tapahdu. Yritin kääntää jo joulua päällepäin ja huomenna kaivan tontut esille...

Tätä peiliä piti heti laatikon avaamisen jälkeen hieman liimailla.... :) ko molen semmonen räppäkäpälä.


Tämä taitaakin tulla Hattuun ja Hepeneeseen. Kuopus ronttana oli käynyt hypistelemässä paketteja ja vuosien kokemuksella arvasi paketin sisällön...Mutta hei, siitä huolimatta tämä on ehyt!!

**
Tänään sitten Pikku Rouvat hämmentävät yhteisen projektin kimpussa, jotta saadaan jouluboksi aikaseksi Puuhalan lapsille.

10. ja 11. joulukuuta

Ei siinä tietokoneen korjauksessa mitään esikoista tarvittu; pikkuisen luovaa hulluutta, kotelo mäkeen ja romuja koneeseen (tarkottaa semmosta hopion väristä laatikkoa). Illan tullen sanoi hän: voilá, koneellamme on nyt äkspöljäys enemmän muistikapasiteettia. Ja nopeutta! 

Koskapa masiina käynnistyi vielä tänäkin aamuna, vaikka olimme sitä armastuksen kanssa entranneet, voin esitelmöidä tässä eilisen ja tämän päivän lunkat:

Eikö ole herkut! Kuopuskin riemuitsi tuosta amppelista....muisti vissiin, että oon joskus yrittäny semmosta tehdä (mutta HYVIN huonolla menestyksellä).

Olet sää Auliina eri näppärä tyär!

Voi juutas sentään

Uutisia: Varttuneempi ATK-tukihenkilömme (=esikoinen) sanoi, että 'mjoo, se teidän (tieto)kone on kuulkaa ihan pakissa.' No kyllä kait mää sen tiesin, kun nolla oli kerran tyhjää tilaa C-asemalla.
Eilinen päivä mulla meni siis messuista toipuessa ja poltellessa kuvia CD:lle. Eipä ainakaan kaikki katoa, jos kone yhtenä kauniina aamuna päättääkin olla käynnistymättä. Huomenna jos luoja suo, esikoinen tulee pelastamaan koneen kaatumiselta. Vissiin siihen saakka täytyy laittaa pölökky etteen, ettei ihan könähä. Tai sitten sammutan valot ja sanon, että osataan sitä täälläkin!

Vitsipläjäys oli se ja välissä asiaakin, mutta tässä on ysiluukku. Eikö ole ihanat?!!

7. ja 8. yhteispotretissa

Ihminen raukka on aivan puhki eilisen jäljiltä ja vielä tämä konekin myttyilee: ei siirrä kuvia kamerasta ja kun sitten saan ne vihdoin siirrettyä, en saa niitä tänne bloggeriin. En sitten millään. Täson taasen joku hiivatin uusi päivitysversio, joka ei toimi millään selaimella ja myttyilee vaan. Perskele!

No, luukut 7. ja 8. on kuitenkin avattu ja pyrin saamaan kuvankin tähän, kunhan se ATK-tukihenkilö tulee koulusta kotio.

MUOKS:
Tässä se kuva vihdoin on. Korissa oli myös punainen lankakerä, mutta nuo meidän nelijalkaiset ystävät on pyöräyttäneet se valitettavasti jonnekin 'talteen'. Kyllä se vielä löytyy!
Eikä ollunna vika kuvien siirtämisen kanssa tässä lokkerissa vaan meidän omassa pikku-pikku tietokoneessa, joka on aivan pakissa, täynnänsä tietoa. Pyritään korjaamaan asia mahd. pian.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Nyt ei ole aikaa tämän enempiä porista. Luukusta kuusi pumpsahti suureksi yllätyksekseni Suomen lippu ja kynttilä! Ja eikun menox.....

Nelkku-kelkku ja vitonen

Mullako vähän kiire, mitä. Täsä kerkiä muka etes lokia päivittämään. Kuitenkin oon ehtinyt kalenterin avata ja tässä tuplapäivitys. Luulenpa että ajatuksena on Auliinalla ollut, että saan itse tuunata hyllykön mieleiselläni värillä...


Ja kassissa on sitten luhlamokkaa ja muumikeksejä oikein olan takaa. Tuo pikkuruinen laatikko on teetä...Olipa kova homma tihrustaa unenpöpperöisillä silmillä, notta mitä se oikein on. :) 

Avataanpa kolomosluukku

""...Arvotus viimenki ratkennu on eli avataanpa kolomas luukku. Siel on Viljamaan entinen termospullo ja Pulukkisen vanha kukkaruukku."

No ei vainkaan, Auliina oli omin pikku kätösin kötöstänyt tämmösen ihanuuden. Kyllä tässä on vääntelijä vailla vertaa!! Tämän rinnalla meikäläiset äpöstykset kalpenee ja vaipuu syvimpään maanrakoon...

MUOKS: arvaatteko kuvaa katsomalla kuka oli kaverina pakettia avaamassa.... Jups, kissantassuhan sieltä pilkistää! ;)

Luukku nro 2

Luukusta nummero 2 paljastui tämä aivan suloinen hartiahuivi. En ole käsissäni koskaan pitänyt mitään salomonin solmuista tehtyä, mutta kuopuksen kanssa tuossa aamupalalla äimisteltiin tätä ja pääteltiin, että tämän täytyy olla sellainen. Herkku-herkku!!

Ja kuulkaa takasin boksien kimppuun kun eilenkään en saanu oikeen mitään aikaseksi....

Eka lunkka

Voi vitsi kun nyt arvais kumpaa jänskätti enemmän, minua vai armastusta. Nuoriso oli tiukasti unten mailla kun rapistelin kalenterini 1. luukun auki. Kissat mulla oli sitten loppujen lopuksi kaverina ja innokkaasti olivatkin.

Suloinen kranssi paljastui Auliinan tekemästä kalenterista ja muistutti minua siitä, että kyllä kantsisi nyt kaivaa joulukoristeista esiin se 1:1:een kranssikin tuonne oveen. Ehkä se toisi hieman jouluntuntua tähän synkkyyteen. Se ei tosin oo pyörylä vaan syrän.

Uskokaa pois, joulua kohti mennään ja kiivaasti!

Joulu se tulla jolokottaa....

Tässä se sitten on pakkaamista vaille; nimittäin joulukalenteri Auliinalle. Nyssykät on pakattu tötteröön, joka ei näy kuvassa ja koko 'komeus' toimitetaan huomenna vastaanottajalle. Ihan vain siksi näin hyvissä ajoin, että saan nämä paketit ajelehtimasta pois täältä sekasorron keskeltä.

Malttaako Auliina pitää näppinsä erossa paketeista joulukuun alkuun saakka?
Mitä ensimmäisestä luukusta paljastuu?
Hermostuinko paketoidessani näitä?
Haluanko koskaan enää paketoida näin pieniä tavaroita?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastaus - joulukuussa.