Hyvää itsenäisyyspäivää!

Nyt ei ole aikaa tämän enempiä porista. Luukusta kuusi pumpsahti suureksi yllätyksekseni Suomen lippu ja kynttilä! Ja eikun menox.....

Hätähousun joulu6

Tämä on taasen näitä sarjassamme 'älä kokeile tätä kotona'. Kun Aino ja Maija blogissaan kehottivat kerran, niin hulluahan ei tarvitse kovinkaan yllyttää. Jouluboksi on ollut ajatelmissa tehdä tämän boksihulluttelun alusta lähtien, mutta kaikkea muuta on tullut. Vieläköhän ehtisi sunnuntaiksi...?
Tässä matskut, paitsi että vaihdoin kuitenkin tuon autotallirautalangan ohuempaan tiimarimalliin. Sitä on helpompi väännellä oksiksi. Lisäksi liimaa ja liiteristä kaponen oksa varreksi ja eikun hommiin.

Tämmöinen sitten tuli. Hätäsesti kuvattu kondotorian nurkassa ilman koristeita (koriste? mikä se on?). Latvatähden liimat on vielä kuivumassa eikä koristeista tosiaankaan ole tietoakaan. Ei niin komea kuusi kuin Ainolla ja Maijalla, enemminkin tämmöinen rykäsy. Perskohtasesti olen kyllä tyytyväinen.

'Valurautanen' kuusenjalka on aivan muovia: filmipurkin kansi alaosana ja nyörinpää yläosana. Sisällä helkutin paljon liimaa ja topstuukelia. Eikä pysy pystyssä sittenkään ilman sinitarraa!

MUOKS MAINOSPLÄJÄYS: Marcelle tuossa kommentissaan kysyi, mitä ainetta on havuneulanen kuusen oksilla. Se on tätä:

Ostettu Fantasiapelit -myymälästä Oulussa. Fantsuja on ympäri Suomenniemen ja myyntiä vielä netissäkin. Meidän keskimmäinen maalaa noita örkkejä ja pikku-ukkoja ja monesti pukkaan hänen mukaansa ostamaan maaleja. 

Tämä havunneulanen on kyllä 'verbranntes gras' elikkä 'poltettua nurmikkoa', mutta sou not, täydestä menee kuin väärä raha.

Nelkku-kelkku ja vitonen

Mullako vähän kiire, mitä. Täsä kerkiä muka etes lokia päivittämään. Kuitenkin oon ehtinyt kalenterin avata ja tässä tuplapäivitys. Luulenpa että ajatuksena on Auliinalla ollut, että saan itse tuunata hyllykön mieleiselläni värillä...


Ja kassissa on sitten luhlamokkaa ja muumikeksejä oikein olan takaa. Tuo pikkuruinen laatikko on teetä...Olipa kova homma tihrustaa unenpöpperöisillä silmillä, notta mitä se oikein on. :) 

Ei saa ostaa tätä!

Mistä se sitten johtuu, että jotkut boksit tulee valmiiksi tuosta vaan ja toisissa tuntuu menevän ikä ja terveys. Tamä nyt oli taas semmoinen silirimpsis -boksi ja tuli valmiiksi tuossa kaiken muun puuhastelun ohessa.

Tämä vaatekaappi mulla oli jo tehtynä,  se vain sai toisenlaista väriä päällensä, koska kikavalkoinen riiteli peilipöydän vanhan valkoisen kanssa. Lakanat ja täkit rullalle, hattuloota sisään ja siinä se on! 

Tämä peilipöytä on boksin alku. Pläräilin nukkekotikatalookeja ja 'siitä se ajatus sitten oikeestaan lähti...'

Tässä ei ollunna tarkotus esitellä tuota liimapurkkia eikä valokuvaaja Linssin kätöstä tai kameraa vaan näitä ihastuksia tässä pöydällä:

Tämä mummo-boksissa ollut lenkstooli sopi tänne just jetsulleen, joten tämä on nyt sitten sen uusi paikka. Mummo sai vanhan 70 -lukulaisen pissanvärisen pinnatoolin. Istukoon siinä, valittakoon reumatismiä ja kutokoon sukkaa. Niin kerta!


Ja minä olen sitten toivonut tämän boksin itse joulupukilta lahjaksi!!

Avataanpa kolomosluukku

""...Arvotus viimenki ratkennu on eli avataanpa kolomas luukku. Siel on Viljamaan entinen termospullo ja Pulukkisen vanha kukkaruukku."

No ei vainkaan, Auliina oli omin pikku kätösin kötöstänyt tämmösen ihanuuden. Kyllä tässä on vääntelijä vailla vertaa!! Tämän rinnalla meikäläiset äpöstykset kalpenee ja vaipuu syvimpään maanrakoon...

MUOKS: arvaatteko kuvaa katsomalla kuka oli kaverina pakettia avaamassa.... Jups, kissantassuhan sieltä pilkistää! ;)

Luukku nro 2

Luukusta nummero 2 paljastui tämä aivan suloinen hartiahuivi. En ole käsissäni koskaan pitänyt mitään salomonin solmuista tehtyä, mutta kuopuksen kanssa tuossa aamupalalla äimisteltiin tätä ja pääteltiin, että tämän täytyy olla sellainen. Herkku-herkku!!

Ja kuulkaa takasin boksien kimppuun kun eilenkään en saanu oikeen mitään aikaseksi....

Eka lunkka

Voi vitsi kun nyt arvais kumpaa jänskätti enemmän, minua vai armastusta. Nuoriso oli tiukasti unten mailla kun rapistelin kalenterini 1. luukun auki. Kissat mulla oli sitten loppujen lopuksi kaverina ja innokkaasti olivatkin.

Suloinen kranssi paljastui Auliinan tekemästä kalenterista ja muistutti minua siitä, että kyllä kantsisi nyt kaivaa joulukoristeista esiin se 1:1:een kranssikin tuonne oveen. Ehkä se toisi hieman jouluntuntua tähän synkkyyteen. Se ei tosin oo pyörylä vaan syrän.

Uskokaa pois, joulua kohti mennään ja kiivaasti!