torstai 7. toukokuuta 2009

Pompannappi

Jottei tarvi kenenkään yöuniaan menettää, niin kerrottakoon tässä kaikelle kansalle, että tuolla piian kammarin tuolin ei ole polkupyörän satulanlämmitin eikä peruukki, vaan ihan selvästi baskeri! Kirpparilta käsiini tarttuneessa nappipussissa oli vanhan vanhan mummon pompannappi, semmonen pyöreä, jonka päällä oli tämmönen virkattu 'joku'. 'Joku' lähti helposti pois ja sehän on ihan selvästi baskeri. 

Milla mallaa: 


keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Sadepäivien satoa

Ruokailutilan alapuolella, heti porstuan vieressä on talon piian pikkuruinen kammari. Tarkkanäköisimmat ehkä huomaavatkin, että Ynjevi-papalla on ovi vielä tekemättä. Piialla ei siis ole rauhaa minkään vertaa... Kapiokirstussa on lakanat valmiiksi kerättynä. Talon isäntä on matkoiltaan tuonut radion, ja sitä kuunnellaan ahkerasti, että pysytään jyvällä maailman asioista. 

Kovin on seinät tyhjänä - kuin myös kirjoittajan pää. Palataan astialle toisella kertaa.


sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Hyvä Suomi!

Jääkiekon ja muun mukavan vappuhuiskeen lomassa olen valmistellut taloani suurella innolla. First things first, elikkäs keittiö. Vasemmalta pilkistää portaikkoa, josta tullaan ruokailutilaan. Toistaiseksi siellä saa talon väki vielä ruokailla seisaaltaan, koska se Rouvien tai ainakin Liimanäpin ja minun hyvin tuntema 'yksikätinen, sokea, satavuotias Ynjevi-pappa' ei ole vieläkään saanut yhden yhtä tuolia aikaseksi. Kovin isoa ruokasalia tähän ei saa, hyvä kun sopii kääntymään...


Täällä keittiön puolella sitä vastoin ollaan jo kokkauspuuhissa. Tämmöinen suloinen sini-valkoinen suomikeittiöhän tästä tuli.  Millan kannattaisi ehkä tipauttaa jo nuo huopatossut pois, onhan kohta kesä!

tiistai 28. huhtikuuta 2009

Timanttinen mimmi!

Kiitos Ainolle ja Maijalle tästä tunnustuksesta! Tunnustus on aina mieltä lämmittävä asia. Kiva jos joku jaksaa höpinöitäni lueskella ja vielä saa niistä hyvän mielen.

Nallukkaa lähtee eteenpäin Nannalle


sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Vasara ja nauloja

Ihana kevätpäivä! Linnut laulaa loilottaa ja krookusraukat odottelee, että joku tulisi tonkimaan enimmät talven roskat päältä pois. Melkeinpä tekis mieli kaivaa sortsit kaapista ja kokeilla, vieläkö niihin mahtuu. Kukkapenkit saa kuitenkin odotella vielä aivan rauhassa, mulla on nyt tämä talorojekti menossa!

Eilen Rouwien kanssa swappailtiin kukkia. Aikamme lappuja vaihdeltuamme onnistuin saamaan Liimanäpiltä nämä ihastukset ja kuvasin ne keskeneräisen kaupan pöydällä aamuauringossa.

Ja kun se miun ihana miäs sitten nyt sai sahailtua nämä tarvitsemani aukot välipohjiin ja seiniin, niin talohan alkaa melkein jo talolta näyttämään! On sahattu, naulattu, ruuvattu, maalattu ja imuroitu koko päivä niin, että kissaraukatkin pitelevät jo korviaan ja kauhuissaan luikkivat saunaan piiloon.

Nyt alkaa sitten tapetointiurakka. Tulostin on laulanut jo hyvän aikaa. Muutama väliseinäkin pitäisi tekemäni... Tulis vaikka vesisade niin voisi aivan hyvällä omalla tunnolla tehdä tätä täällä pirtissä!

 

lauantai 25. huhtikuuta 2009

Tästä se lähtee!

Vasemmalla 'hieman keskentekonen' porstua ja portaikko. Ulko-ovikin on ns. seku-vain-lykätty-tuohon-eholle. Ovet ja ikkunat ynnä portaat odottelevat edelleen sitä 'miestä sen hienon sahansa kanssa'. 

Porstuasta mennään sitten piikalikan pikkuruiseen valtakuntaan ja oikeaan reunaan tulee kauppaliike. Ilmeisesti 'Hattu ja Hepene'. Siitä en näytä pääsevän millään eroon.

Päätin tehdä väliseinätkin niistä bilteman tikuista. Ne on tuossa yön aikana liimaantuneet ihan kivasti ja ne voi nyt tapetoida tai maalata mieleisekseen. 


To be continued! Lähden nyt valmistautumaan Pikku Rouwien kokoontumisajoihin. 

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Pientä pintaremonttia / K15

Jos muutos hirvittää, älä lue tätä postausta. Tätä ei voi sievästi sanoa, joten pamautan sitten suoraan, niinku hienovarainen tapani on.

Molin niin herrrrmostunu tuohon mun kaappitaloon (ei kait, taasenko?) ja toin sitten julki asiani ja jappasin sitä ukkokullan kanssa tuossa päivänä muutamana. Valitin, että kun Auliinallakin on siellä esillä hienosti kaikki tönöt ja liirum laarum lallatilaa. Siis tyyliin 'kaikilla muillakin on, miksi mulla ei ole'. Miäs siinä sitten loihe lausumaan, että onhan tuossa olohuoneessa tilaa, että kiikuta tönös siihen, niin pääset ähkystäs ja saat semmosen kun haluat. 'Juu, saat valot ja kaikki ja tehdään sivuun ikkunat, joo tietysti. Että parvekekin, joo ilman muuta ja ovet eteen tietysti.' Lieneekö ollut sairas raukka, kun meni tuommosta lupaamaan...

Pari päivää istuksin kartanolla auringonpaisteessa kuvia piirtelemässä ja suunnittelmassa. Nyt on paitsi pisamainen naama myös hyvät kuvat (hyvät kuvat?) ja talonrakennus hyvässä vaiheessa menossa. The suunnitelma on tämä: huonekorkeus 25 cm, viisi kerrosta. Alas jää tilaa 'sälälle', elikkäs joulukuusille sun muille ylimääräisille jutskille. Ylin kerros saattaa loppujen lopuksi olla sitten himpun matalampi, mutta se onkin vinttikerros. Rappusia tulee vasempaan reunaan ja käytettävissä olevaan tilaan tulee näillä näkymin 8 huonetta.   

Talolle on annettu oikein nimi ja se saa arvoisensa paikan olohuoneesta, vaikka neiti kuopus uhkasi äänestää jaloillaan ja muuttaa pois. Sanoi, että on noloa, kun äiti harrastaa nukkekoteja. NOLOA? Hmpf!

Tuulian Tikkutyö on asentanut alakertaan biltematikku-parkettilattian ja vääntänyt joutoaikoina rappusia sormet verillä. Teleporttaus siis loppuu! Enää ei eletä pimeää keskiaikaa, vaan sähkömies on tilattu ja uusi hieno kylppäri jättää ulkohuussikaudenkin historiaan.  

Nyt mie vaan oottelen sitä miestä hienon sahansa kanssa sahailemaan välipohjiin aukkoja portaita varten! Vähänkö mää olen täpinöissäni!