Nukkiksen alakerran Café Pisketti on kaikesta huolimatta avattu tänään! Tässä huono yleiskuva. Alla pilkistelee Kämppä...
Näitä samoja vanhoja ja pölysiä kaakkuja täällä on, koska huomasin tuossa iltana muutamana, että massat ja minä emme ole tarkoitettuja toisillemme. Olisi ihanaa osata massailla jotain niin ihanaa kuin Mirja tai Lunaliinun Jatta, mutta kun ei niin ei. Nelisnurkkaset leivokset just ja just onnistuu. Minä väännän siis jatkossakin ruusut paperista ja käytän surutta Angie Scarrin massatankoja, jos ei ihmettä tapahdu. Ja voileipäkakut teen edelleen puupalikoista.
4 kommenttia:
olen samaa mieltä että kukin tekee tyylillään kun ei se massa aina suostu yhteistyöhön :D mutta ei nuissa siun herkuissa ole mitään vikaa. hyvältä näyttää caffila!
Vau, mä haluan iiiiison palan tuota voileipäkakkua!
Toivottavasti saat nyt niistettyä sen nuhasi ulos!!!
Looks delicious! I'm getting hungry....
* marlies
Alappas nyt popsia tyrnejä, kyllä niillä lähtee nuha ko nuha.
Kahvila näyttää ihanalta, mukavan valoisaa ja paljon herkkuja. En kyllä ymmärrä mitä sää vähättelet noita sun herkkujas, minusta ne on upeita, ja piste!
Lähetä kommentti